keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Vaihtoehtoisia sijoituskohteita etsimässä

Vaikka olen toistaiseksi pysynyt osakesijoittamisen parissa, pidän jatkuvasti silmät ja korvat auki myös muille mielenkiintoisille sijoituskohteille. Sijoitusasuntoa olen harkinnut jo useamman vuoden, mutta kiinteistösijoittamiseni on toistaiseksi rajoittunut REIT-yhtiöihin ja muihin kiinteistöalan yrityksiin lähinnä ko. sijoitusmuodon vaivattomuuden takia. Asuntosijoittaminen kun on paljon konkreettisempaa monellakin tapaa ja vaatii vaivannäköä hieman enemmän. Toisaalta omalla toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi tuleviin tuottoihin. Ehkä tätäkin tulee jossain vaiheessa kokeiltua.

Tämä sijoituslaji ei sinällään eroa merkittävästi varsinaisesta osakesijoittamisesta, mutta päädyin lopulta tekemään muutaman tuhannen euron sijoituksen Lainasto Oy:n etuoikeutettuja osakkeisiin, joille maksetaan kuukausittain kiinteää osinkoa seuraavasti: 3 % kun sijoitusaika on ollut vähintään 3 kk, 5 % kun sijoitusaika 3-6 kk, 7 % kun sijoitusaika vähintään 6 kk. Korkeampi tuottoprosentti maksetaan takautuvasti aina edellä mainittujen sijoitusaikojen täytyttyä, joten tuolle 6 kuukauden sijoitukselle saa alusta asti 7 % tuoton, kun pitää sijoituksen sisällä sen 6 kk.

Lainasto Oy käyttää Korkeatuottoinen.fi – palvelussa tehdyt sijoitukset kuluttaja- ja yritysluottotoimintansa kasvattamiseen. Kyseessä on siis sijoitus listaamattomaan yhtiöön, jossa yhtiön raportointivelvoitteet eivät ole samaa luokkaa kuin pörssiyhtiöllä. Lainasto Oy:n sivuilla on kuitenkin varsin kiitettävästi julkaistu yhtiön kvartaaliraportteja, joista voi seurata liiketoiminnan kannattavuutta. Tällä hetkellä luvut näyttivät mielestäni sen verran hyviltä, että lähdin tätä hommaa kokeilemaan. Sijoituksen voi koska tahansa lunastaa takaisin, toki sillä edellytyksellä että firma on vielä pystyssä. Listaamattomalla yhtiöllä on myös se etu, että verotus on huomattavasti kevyempää kuin pörssiyhtiön kohdalla; osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Sijoittaja ja ajoittamisen taito

Osinkokevät meneillään, kurssit nousevat iloisesti päivästä toiseen ja aurinkoista säätä on luvattu suureen osaan maata koko viikoksi. Nyt on hyvä aika pistää kiinni osakkeisiin kaikki mitä käteiskassasta irtoaa. Vai olisiko se sittenkään hyvä idea...tänään ei ainakaan siltä tuntunut kun kirjoitushetkellä OMX Helsinki oli laskenut päivän aikana sen 1,02 %. Sama trendi näytti olevan koko Euroopassa. USA:n indeksit ovat tosin lähteneet jo plussan puolelle ja vetänevät myös muun maailman takaisin kohtuullisempiin lukemiin.

Talousasiantuntijat ovat jo hyvän ajan varoittaneet osakkeiden arvostustasojen korkeudesta. Monta vuotta jatkunut nousu ei voi jatkua loputtomiin. Isommat ja vähän vähemmän isommat riskit kurssien romahdukselle ovat olemassa mm. maailman poliittisen tilan epävakauden vuoksi. Keskuspankkien nostaessa korkoja on myös todennäköistä, että osa osakkeenomistajista siirtyy takaisin korkosijoitusten pariin. Vaikka talouskasvu on nopeutunut viime vuosien taantumaluvuista, sekään ei paljoa auta, jos edellä mainitut riskit realisoituvat.

Miten sijoittajan tulisi toimia tällaisessa tilanteessa? Itse ajattelin pitää pään kylmänä ja ennen kaikkea pysyä sijoitusstrategiassani. Ostan ja pidän osakkeen pitkällä aikatähtäimellä ja teen ostoja säännöllisesti, ajallisesti hajauttaen. Pyrin siis luopumaan siitä ajatuksesta, että ajoittaisin osakehankintani aina parhaaseen ajankohtaan. Olisi toki mukavaa aina ostaa halvalla ja myydä pois kalliilla, mutta siihen liiallisesti pyrkiminen ei ainakaan tilastotietojen valossa näytä olevan kovinkaan tuottoisa vaihtoehto. Kurssien nousu- ja laskuhuippuja ei voi täysin varmasti koskaan ennustaa. Kun pysyn suunnitelmassani ja ostan osakkeita säännöllisin väliajoin, vältän ainakin riskin siitä, että ostaisin aina sillä kalliimmalla hinnalla. Osakkeita tulee myös uskaltaa ostaa silloin, kun talousuutiset ovat synkät ja osakekurssit eivät ole nousussa.

Tätä ei mielestäni kuitenkaan pidä sekoittaa yliarvostetun osakkeen myymiseen ja voittojen kotouttamiseen, jos ei kyseisessä osakkeessa enää näe potentiaalia. Kun myös pysyy hereillä kurssien laskusuhdanteessa, voi löytää edullisesti hinnoiteltuja yrityksiä.

En kuitenkaan aio jäädä odottelemaan kurssien romahdusta ison käteiskassan kanssa, koska siinä tapauksessa olisin tehnyt niin jo useamman vuoden ajan, niin kauan kuin tätä kurssien romahdusta on ennustettu.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Next Games listautumisanti - kannattaako osallistua?

Seuraavan viikon yksi mielenkiintoisimmista tapahtumista on suomalaisen peliyhtiön Next Gamesin listautuminen Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Yleisölle avoin listautumisanti avautui 13.3.2017 ja päättyy 21.3.2017. Merkityt osakkeet kirjataan sijoittajen arvo-osuustileille ensi viikon perjantaina 24.3, jolloin myös kaupankäynti kyseisillä osakkeilla voi alkaa.

Kyseessä on ensimmäinen pelialan yhtiö, joka listautuu pörssiin Suomessa. Kyseisestä listautumisannista ei ole voinut välttyä kuulemasta mediasta. Olen itse seurannut listautumisantia ja yhtiötä koskevaa keskustelua myös sijoittajien somessa, joissa on tullut esille mm. seuraavia ajatuksia:
  • Merkintähinta ei ole halpa ja haiskahtaa rahastukselta. Arvostus listautumisannissa asettuu 4,4-4,6-kertaiseksi verrattuna yrityksen viime vuoden liikevaihtoon.
  • Riskit ovat suuret, kun otetaan huomioon, että merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta tulee vain yhdestä pelistä (The Walking Dead: No Man’s Land).
  • Yrityksellä on potentiaalia; yhtiö kehittää tällä hetkellä kahta uutta peliä. Yhtiön tavoitteena on julkaista yksi tai useampi peli 12 kuukauden välein vuodesta 2018 alkaen.
  • Sijoittajat luottavat yrityksen johtoryhmän vankkaan kokemukseen, ja suomalaiseen osaamiseen pelialalla, mitkä nostavat yhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena.
Itse en ole aikaisemmin osallistunut listautumisanteihin. Tämän yhtiön kohdalla tein uteliaisuudesta poikkeuksen ja osallistuin antiin pienellä 1000 euron merkinnällä. Mielenkiinnolla odotan, mihin suuntaan yhtiön osake lähtee kehittymään.



sunnuntai 19. helmikuuta 2017

REIT-yhtiöön sijoittamisen riskit ja mahdollisuudet?

Olen sijoittanut kolmeen USA:ssa toimivaan REIT-kiinteistörahastoon; Realty Income, Stag Industrial sekä Omega Healthcare Investors. Käsitteellä REIT (Real Estate Investment Trust) tarkoitetaan erityisen verokohtelun piirissä olevia, usein listattuja, osakeyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja. Sijoitan itse tällä hetkellä pelkästään kiinteistöihin sijoittaviin REIT-yhtiöihin (eREIT). 

USA:ssa on REIT-yhtiöitä joka lähtöön. Yhtiöt sijoittavat mm. asuntoihin, teollisuuskiinteistöihin, palvelutaloihin, sairaaloihin/terveyskeskuksiin, hotelleihin, toimistotiloihin ja ostoskeskuksiin. REIT-yhtiön on sijoitettava vähintään 75 prosenttia varallisuudestaan kiinteistöihin ja vähintään 75 prosenttia yhtiön bruttotuloista on tultava kiinteistöistä.

Koska yhtiön tulot koostuvat pääosin vuokratuloista, riskinä on aina toimialasta riippumatta vuokralaisten saatavuus ja vuokralaisen maksukyky. Toimialojen välillä riskit kuitenkin vaihtelevat. Olen listannut alle muutamia seikkoja, jotka vaikuttavat eri toimialoilla toimivien REIT-yhtiöiden tuottoihin ja mitkä sijoittajan tulisi myös ottaa huomioon.

Asuinkiinteistöjen ja toimistotilojen kohdalla parhaimmat tulevaisuudennäkymät ovat usein kasvukeskuksissa ja isoimmissa kaupungeissa, joissa työllisyysnäkymät ja väestön ikärakenne ovat hyvät.

Ostoskeskuksien kohdalla tulee ottaa huomioon alueen väestörakenne, sen ostovoima, väestönkasvuennuste, elinkeinorakenne ja sen kyky selviytyä tulevaisuudessa. Verkkokaupan kasvu on yksi isoimmista haasteista tällä alalla. Varmimpia sijoituskohteita ovat kasvukeskuksissa sijaitsevat ostoskeskukset.

Terveyssektorin kohdalla suhdannevaihtelut eivät suuresti vaikuta toimialaan, koska terveyspalveluiden kysyntä on tasaista. Riskinä alalla on kuitenkin poliittiset linjaukset, koska osa vuokralaisten rahoituksesta tulee valtiolta.

Hotellikiinteistöt ovat suhdanneherkimpiä REIT-rahastoja, koska suuri osa yöpymisistä ei perustu välttämättömiin tarpeisiin. Hotelliyöpymisistä kertyvää tulovirtaa ei pystytä ennustamaan yhtä tarkasti kuin muissa rahastotyypeissä.

Yleisesti ottaen ennen REIT-osakkeen ostamista sijoittajan tulisi kiinnittää huomiota yhtiön johtoon, sijoitusten maantieteelliseen sijaintiin ja toimialaan, sijoitusten hajautukseen, yhtiön velkaantumisasteeseen ja aikaisempien vuosien tulokseen.

REIT-yhtiöön sijoittamisen hyvinä puolina voidaan pitää seuraavia asioita:
  • Kiinteistörahastoon sijoittaminen on hyvä vaihtoehto asuntosijoittamista harkitsevalle. REIT-sijoituksessa riski on yhden asunnon sijaan hajautettu useampaan kiinteistöön. Tosin velkavivun käyttäminen suhteessa sijoitusasunnon ostamiseen on vaikeampaa.
  • Hyvä likviditeetti.
  • REIT-yhtiöt maksavat usein korkeampaa osinkoa kuin ns. tavalliset pörssiyhtiöt. Osingot maksetaan usein kvartaaleittain tai kuukausittain.
  • REIT-yhtiöihin voi sijoittaa myös ETF-rahastojen avulla keskitetysti, jolloin yhdellä sijoituksella saa laajasti hajautetun kokonaisuuden.

torstai 16. helmikuuta 2017

Mitä osinkosijoittajan tulisi tietää yhtiön osingonmaksukyvystä ja -politiikasta?

Suomessa osakeyhtiö voi jakaa osinkoa, jos sillä on vapaata omaa pääomaa, eli käytännössä edellisiltä tilikausilta kertyneitä voittoja. Osinko voi olla korkeintaan vapaan oman pääoman suuruinen. Osingonjako ei saa myöskään vaarantaa yhtiön maksuvalmiutta. 

Yhtiön osingonmaksukyky on siis sidottu yhtiön edellisten tilikausien voittojen määrään.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölaki ei velvoita osakeyhtiötä jakamaan voittojansa esimerkiksi osinkojen muodossa osakkeenomistajille (poikkeuksena tästä on osakeyhtiölain vähemmistöosinkosäännös). Voiton tuottaminen osakkeenomistajille voi osingonmaksun sijaan tapahtua myös esimerkiksi yhtiön arvoa parantavien investointien kautta.

Mahdollisesta osingonjaosta tekee osakeyhtiölain mukaan lopullisen päätöksen yhtiökokous. Usein suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä on vuosittaisen yhtiökokouksen päätettäväksi määrätty päättää ”taseen osoittaman voiton käyttämisestä” tai ”toimenpiteistä, joihin vahvistetun tilinpäätöksen mukainen voitto antaa aihetta”. Yhtiöjärjestyksissä ei sitouduta osingon maksamiseen, vaan mahdollinen osinko perustuu yhtiökokouksen päätökseen yrityksen voittojen jakamisesta/käyttämisestä.

Osingonmaksu on riippuvainen yhtiön määrittämästä osinkopolitiikasta. Pidän itseäni osinkosijoittajana ja yksi asia, mitä tarkastan, ennen mahdollista osakkeen ostopäätöstä on yhtiön osinkopolitiikka. Pörssiyhtiöiden osinkopolitiikasta on tiedotettu yritysten nettisivuilla. Mielestäni kyse ei ole aivan merkityksettömästä asiasta ottaen huomioon se, ettei mikään laki lähtökohtaisesti velvoita osakeyhtiötä jakamaan osinkoa joka vuosi (tai kasvattamaan sitä). Se seikka, että yhtiö on jakanut pari edellistä vuotta osinkoa osakkeenomistajille, ei vielä tarkoita, että se tulisi jatkumaan tulevaisuudessa, vaikka yhtiö tekisikin voittoa tulevaisuudessa.

Tietenkään yrityksen säännöllinen osingonmaksupolitiikka ei tarkoita, että osinko olisi tulevaisuudessa hyvä tai kasvava, koska osingon edellytyshän on yrityksen tekemä voitto. Liian korkean osingon maksaminen suhteessa yrityksen tekemään tulokseen ei ole pitkällä aikavälillä kannattavaa, koska maksetut osingot ovat aina pois yrityksen tekemistä investoinneista.

Oman salkkuni yritykset ovat ilmoittaneet osinkopolitiikkansa seuraavasti:

Aspo: Aspo harjoittaa aktiivista osinkopolitiikkaa, jonka tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille keskimäärin vähintään puolet vuoden tuloksesta.

CapMan: CapManin tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 % osakekohtaisesta tuloksesta.


Citycon: Yhtiön nykyinen osinkopolitiikka on jakaa yli 50 prosenttia tilikauden voitosta kiinteistöjen käyvän arvon muutokset pois lukien.

Fortum: Fortumin tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko, joka on 50-80% osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä.

Sampo: Sammon osinkopolitiikan mukaisesti maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien).

USA:n REIT-yhtiöt maksavat jo lakiin perustuen vähintään 90 % verotettavista tuloistaan osinkoina osakkeenomistajille.

Edellä mainitut yhtiöt ovat osinkopolitiikassaan sitoutuneet jakamaan voitostaan osinkojen muodossa ainakin 50 % osakkeenomistajille. Kyseinen politiikka ei ole aivan itsestään selvä pörssiyhtiöiden kohdalla. Alla vertailun vuoksi otteet muutamien pörssiyhtiöiden osinkopolitiikasta:

Ponsse: Yhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa, jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisen tuloskehityksen ja pääomavaatimusten mukaisesti.

Restamax: Restamaxin tavoitteena on jakaa vuosittain kilpailukykyistä osinkoa. Osingon tasossa huomioidaan voitonjakokelpoisen vapaan oman pääoman määrä, yhtiön tuloskehitys ja tulevaisuuden näkymät.

Taaleri: Vuosittain pyritään jakamaan kilpailukykyinen osinko yhtiön taloudellinen tilanne ja rahoitustilanne huomioiden.

lauantai 11. helmikuuta 2017

Sijoittajan yleisimmät virheet ja mihin niistä olen itse syyllistynyt?

Sijoittajan yleisimpinä virheinä on pidetty mm. seuraavia asioita:
  • Hyvin nousseet osakkeet myydään liian aikaisin ja tappiollisista osakkeista ei malteta luopua
  • Omasta sijoitusstrategiasta hairahtuminen tai sen puuttuminen kokonaan
  • Kalliit rahastonhoitokulut tai kaupankäyntikulut syövät voitot
  • Salkku on huonosti hajautettu
  • Laumakäyttäytyminen ja yliarvostettujen osakkeiden ostaminen
  • Talousmedian sijoitusvinkkeihin sokeasti uskominen
  • Putoavaan kurssiin liian aikaisin ryntääminen

Vastaus otsikon kysymykseen on, että olen syyllistynyt listan kaikkiin virheisiin, lukuunottamatta ehkä salkun hajautusta. Jos voisin palata menneisyyteen ja tehdä jotain liikkeitäni markkinoilla toisin, ne olisivat kutakuinkin nämä:
  1. Muutama vuosi sitten aloittelevana sijoittajana en linjannut alusta alkaen sijoitusstrategiaani selkeästi. Alku oli lupaava; ostin varmoja osinkoyhtiöitä (mm. Sampo, Orion, Nordea). Vaikka tarkoituksenani oli siis ostaa salkkuuni pelkästään osinkofirmoja, jostain ihmeen syystä salkkuuni päätyi tästä strategiastani poikkeavia kohteita, kuten esimerkiksi Berkshire Hathaway, Taaleri ja Ponsse. Näihin heräteostoihin olivat syinä laumakäyttäytyminen ja sijoitusvinkkien perässä meneminen. Sinänsä mikään kohteista ei onneksi tappiota päässyt tuottamaan.
  2. Orionin osakkeeni myin kesällä 2016 pois niiden arvon kohottua yli 30 %, mutta sen tein näköjään liian aikaisin, koska kyseinen osake on tuosta ajankohdasta kohonnut vielä 20 % lisää.
  3. Tämän liikkeen virheellisyys jää nähtäväksi, mutta olen pantannut Fortumia salkussani parisen vuotta, tosin alipainotuksella. Isot osingot ovat pitäneet minut mukana kelkassa, mutta olen odottanut, niinkuin muutkin Fortumin sijoittajat, mitkä ovat yhtiön tulevaisuuden investoinnit ja liiketoiminnan tuotto.
  4. Putoavan kurssin ostojen ajoituksessa olen lievästi epäonnistunut parissakin osakkeen kurssitipahduksessa. Eli olen rynnännyt liian aikaisin ostoksille kun hermot eivät ole kestäneet. Näissä tilanteissa olen jatkossa ollut vähän maltillisempi ja jäänyt katsomaan tilannetta rauhassa. Harvat dipit menevät ohi kuitenkaan 10 minuutin sisällä.
  5. Aloittelevana sijoittajana ostin rahasto-osuuksia rahastosta, joka oli oikeastaan koko omistusajan 20 % miinuksella vaikka kurssi nousi välillä useitakin prosentteja. Rahaston hoitokulut söivät kaikki voitot ja myin rahaston pois tappiolla.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Miten suojata salkkua tappioilta?


Aamulla pörssi avautuu ja osake niiaa -5 % negatiivisen tulosjulkistuksen vuoksi. Ei kiva aloitus päivälle. Toki osakkeen kurssi saattaa päivän mittaan palautua lähes ennalleen, mutta osa saattaa jäädä hieman pysyvämmäksi aikaa laskuun. Kurssin kohtalo määräytyy pitkälti sen mukaan, mistä lasku johtui; oliko yrityksen tulosjulkistus pettymys sijoittajille suhteessa odotuksiin, ovatko yrityksen tulevaisuuden näkymät huonot vai onko yrityksen liiketoiminnassa tapahtunut muita muutoksia, jotka arveluttavat sijoittajaa. Kaikki nämä seikat lopulta myös vaikuttavat siihen, kannattaako itse lähteä myyntikannalle vai jäädä odottamaan mitä tuleman pitää.
Kun puhutaan salkun suojaamisesta tappioilta, nousee tärkeimmäksi seikaksi salkun hajauttaminen. On toki muitakin keinoja, kuten lyhyeksi myyminen ja optiot, mutta nämä ovat lähinnä toissijaisia suojauskeinoja ja tarpeettomia, mikäli salkku on hajautettu oikein.
Salkun hajauttamisen tärkein tehtävä on parantaa salkun riski-tuotto -profiilia. Salkku tulisi hajauttaa eri osakkeiden välillä toimialoittain, maantieteellisesti ja ajallisesti. Hajautuspäätöstä tehtäessä sijoittajan tulee miettiä oma tuottotavoite, riskinsietokyky, sijoitushorisontti ja käytettävä varallisuus. Varallisuutta voi olla suositeltavaa hajauttaa myös eri omaisuuslajeihin (pörssiosakkeet, asuntosijoittaminen, metsän omistus), mutta tässä keskityn osakesalkun hajautukseen.
Itse olen hajauttanut salkkuni 12-15 yhtiöön pohjoismaissa ja USA:ssa. Tiedän, että on sijoittajia, jotka suosivat laajaa, useisiin kymmeniin yhtiöihin hajauttamista. Itse koen, että olen tämän laajuisella hajauttamisella pystynyt kohtuullisesti seuraamaan yhtiöiden tilannetta ja saanut sijoituksistani indeksiä huomattavasti paremman tuoton.
Salkkuni hajautukseen voi tutustua välilehdeltä Salkkuni. Olen yritysten toimialojen valinnassa ottanut huomioon suhdannevaihteluiden vaikutukset eri toimialoihin ja pyrkinyt painottamaan sekä suhdanneherkkiä että ei-suhdanneherkkiä toimialoja.
Ajallisen hajautuksen olen hoitanut siten, että teen ostoja säännöllisesti keskimäärin kerran 1-2 kuukaudessa.