torstai 16. helmikuuta 2017

Mitä osinkosijoittajan tulisi tietää yhtiön osingonmaksukyvystä ja -politiikasta?

Suomessa osakeyhtiö voi jakaa osinkoa, jos sillä on vapaata omaa pääomaa, eli käytännössä edellisiltä tilikausilta kertyneitä voittoja. Osinko voi olla korkeintaan vapaan oman pääoman suuruinen. Osingonjako ei saa myöskään vaarantaa yhtiön maksuvalmiutta. 

Yhtiön osingonmaksukyky on siis sidottu yhtiön edellisten tilikausien voittojen määrään.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölaki ei velvoita osakeyhtiötä jakamaan voittojansa esimerkiksi osinkojen muodossa osakkeenomistajille (poikkeuksena tästä on osakeyhtiölain vähemmistöosinkosäännös). Voiton tuottaminen osakkeenomistajille voi osingonmaksun sijaan tapahtua myös esimerkiksi yhtiön arvoa parantavien investointien kautta.

Mahdollisesta osingonjaosta tekee osakeyhtiölain mukaan lopullisen päätöksen yhtiökokous. Usein suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä on vuosittaisen yhtiökokouksen päätettäväksi määrätty päättää ”taseen osoittaman voiton käyttämisestä” tai ”toimenpiteistä, joihin vahvistetun tilinpäätöksen mukainen voitto antaa aihetta”. Yhtiöjärjestyksissä ei sitouduta osingon maksamiseen, vaan mahdollinen osinko perustuu yhtiökokouksen päätökseen yrityksen voittojen jakamisesta/käyttämisestä.

Osingonmaksu on riippuvainen yhtiön määrittämästä osinkopolitiikasta. Pidän itseäni osinkosijoittajana ja yksi asia, mitä tarkastan, ennen mahdollista osakkeen ostopäätöstä on yhtiön osinkopolitiikka. Pörssiyhtiöiden osinkopolitiikasta on tiedotettu yritysten nettisivuilla. Mielestäni kyse ei ole aivan merkityksettömästä asiasta ottaen huomioon se, ettei mikään laki lähtökohtaisesti velvoita osakeyhtiötä jakamaan osinkoa joka vuosi (tai kasvattamaan sitä). Se seikka, että yhtiö on jakanut pari edellistä vuotta osinkoa osakkeenomistajille, ei vielä tarkoita, että se tulisi jatkumaan tulevaisuudessa, vaikka yhtiö tekisikin voittoa tulevaisuudessa.

Tietenkään yrityksen säännöllinen osingonmaksupolitiikka ei tarkoita, että osinko olisi tulevaisuudessa hyvä tai kasvava, koska osingon edellytyshän on yrityksen tekemä voitto. Liian korkean osingon maksaminen suhteessa yrityksen tekemään tulokseen ei ole pitkällä aikavälillä kannattavaa, koska maksetut osingot ovat aina pois yrityksen tekemistä investoinneista.

Oman salkkuni yritykset ovat ilmoittaneet osinkopolitiikkansa seuraavasti:

Aspo: Aspo harjoittaa aktiivista osinkopolitiikkaa, jonka tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille keskimäärin vähintään puolet vuoden tuloksesta.

CapMan: CapManin tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 % osakekohtaisesta tuloksesta.


Citycon: Yhtiön nykyinen osinkopolitiikka on jakaa yli 50 prosenttia tilikauden voitosta kiinteistöjen käyvän arvon muutokset pois lukien.

Fortum: Fortumin tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko, joka on 50-80% osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä.

Sampo: Sammon osinkopolitiikan mukaisesti maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien).

USA:n REIT-yhtiöt maksavat jo lakiin perustuen vähintään 90 % verotettavista tuloistaan osinkoina osakkeenomistajille.

Edellä mainitut yhtiöt ovat osinkopolitiikassaan sitoutuneet jakamaan voitostaan osinkojen muodossa ainakin 50 % osakkeenomistajille. Kyseinen politiikka ei ole aivan itsestään selvä pörssiyhtiöiden kohdalla. Alla vertailun vuoksi otteet muutamien pörssiyhtiöiden osinkopolitiikasta:

Ponsse: Yhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa, jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisen tuloskehityksen ja pääomavaatimusten mukaisesti.

Restamax: Restamaxin tavoitteena on jakaa vuosittain kilpailukykyistä osinkoa. Osingon tasossa huomioidaan voitonjakokelpoisen vapaan oman pääoman määrä, yhtiön tuloskehitys ja tulevaisuuden näkymät.

Taaleri: Vuosittain pyritään jakamaan kilpailukykyinen osinko yhtiön taloudellinen tilanne ja rahoitustilanne huomioiden.

6 kommenttia :

  1. Erittäin hyvä ja kiinnostava artikkeli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta, mukava kuulla että kirjoitus oli hyödyllinen :)

      Poista
  2. Orion on ollut niin antelias osinko-paperi, että niillä on muistaakseni 90 milliä jakokelpoisia €uroja. Eli kyl noita kandee seurata. Sammolla taisi olla yli 7 miljardia € jakovaraa. ok

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sampo on kiitettävästi jakanut oman sisäisen osinkovirtansa määrää vastaavaa osinkoa omille osakkeenomistajilleen. Toivotaan, että osingonmaksukyky pysyy tulevaisuudessa yhtä vahvana (ja nousussa) :)

      Poista
  3. Yksi oleellinen asia, joka jää asiantuntijoiltakin huomaamatta osingonjaossa on, että osinkojahan ei makseta nettotuloksesta. Osingot maksetaan vain ja yksinomaan kassavirrasta. Eli sijoita ainoastaan yrityksiin, joilla on vahva kassavirta.

    Esim. H&M on täydellinen esimerkki. Moni kuvittelee, että nykyisessä 9.75SEK osingossa olisi nostovaraa, koska EPS on 12SEK. Tämä ei pidä paikkaansa, koska FCF per share on vain 9.75SEK tällä hetkellä. Jos nykytasosta osinkoa vielänostettaisiin niin kassa alkaisi sulamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, että vuosittaisen tuloksen on kasvettava, jotta osinkoa voidaan korottaa. Muuten syödään yhtiön varoja tulevaisuuden investoinneista.

      Poista